Antiikin roomalaiset keksivät betonin, jota aikanaan kutsuttiin nimellä opus caementitium.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Betoni sai alkunsa imperiumin itäosista ja sen laajempi käyttöönotto vei yli vuosisadan.

Roomalaiset myös rakensivat ensimmäiset kerrostalot ja keksivät muun muassa valetun muurin.

 

Betoni koostuu runkoaineesta, sementistä ja vedestä Betonin tärkein raaka-aine on sen sideaine, sementti. Sementti muodostaa veden kanssa kemiallisesti kovettuvan rakenteen, ja liimaa samalla betonin voimia kantavan runkoaineen partikkelit toisiinsa.Sementti koostuu luonnonmateriaaleista jotka ovat:kalkkikivi, kvartsi ja savi. Jo roomalaiset hallitsivat eräänlaisen betonin tyypisen massan valmistuksen, he käyttivät raaka-aineena Vesuvius-tulivuoren kvartsipitoista kiviainesta. Tuhkamainen murske jauhettiin tasaiseksi ja poltettiin korkeassa lämpötilassa.

 

Betonin keksiminen mahdollisti myös kuuluisan Roomalaisen keksinnön, Akveduktin.

Akvedukti on puusta, kivistä, tiilistä tai betonista rakennettu vesijohto, jossa vesi virtaa painovoimaisesti.

 

 

Pont du Gardin akvedukti Ranskassa

 

Kreikkalaiset rakensivat marmorisia temppeleitä jumaliensa asunnoiksi. Temppeliin käytettiin suuria marmorilohkareita. Valtavat pilarit oli veistetty puolivalmiiksi jo kivilouhoksella. Pilariosien päihin kiinnitettiin jopa 4 m korkeat pyörät, joiden avulla pilarit kuljetettiin kohti rakennustyömaata. Temppeleissä ei ollut yhtään suoraa linjaa, vaan lattia oli keskeltä hieman kupara. Pylväät kallistuivat hieman sisäänpäin ja pilarit olivat keskeltä pulleampia kuin ala- ja yläpäästä. Temppelin kattokin oli hieman kaareva.

Vanhimmat 700-luvulla eKr. valmistuneet temppelit rakennettiin puusta ja auringon kuivattamasta tiilestä. Sen jälkeen tulleissa marmoritemppeleissä jäljiteltiin niiden piirteitä.

 

Paestumin temppeli

 Lähde:http://www.greatbuildings.com/buildings/Temples_of_Paestum