keskiviikko, 7. marraskuu 2007

itsearviointi/kommentteja kurssista

Minulle tämä blogein suoritettava kurssi on tuottanut ongelmia, sillä itselläni ei ole kotona internetyhteyttä tällä hetkellä. Mielelläni olisin suorittanut kurssin normaalina luentomuotoisena, johon olisi sisällytetty esim. tutkielmia. Toisaalta tällainen internet-painotteinen tutkiminen on mielenkiintoista, mutta jäikö takaraivoon tärkeimmät asiat kustakin tyylisuunnasta?? Opin kyllä paljon uutta muiden tekstejä ja kuvia tulkitsemalla, mutta oliko tuo faktatieto sitä oleellisinta ja tärkeintä kuhunkin aiheeseen liittyvää tietoa?! Viimeistä tehtävää en ajanpuutteen ja internetongelman vuoksi ole suorittanut, paitsi tunnilla annetun aiheen (Empire) ensimmäisiä kuvia ja tietoa etsimällä.

Tyylisuunnista minulle jäi päällimmäisenä mieleen aiheet joita itse työstin. Jonkinlainen käsitys minulle muodostui lähinnä keskustelujen lomassa arkkitehtuurin kokonaisuudesta (jota kurssi sisälsi.) Eri aikakausien arkkitehteihin oli mukava tutustua ryhmätehtävän muodossa, jossa valittiin kaveri, jonka arkkitehti muistutti töillään omaani. Näin itselleni muodostui kokonaisuus aikakausista ja niihin liitoksissa olevista arkkitehdeista joita oli helpompi yhdistää oikeaan tyylisuuntaan. Tutkimalla kuvaa, havainnoin itse eri tyylisuuntien tunnusomaisia piirteitä. Tästä tehtävästä pidin myös.

Katariina K.
  

torstai, 1. marraskuu 2007

Miksi Helsingin Senaatintorin ympärille on syntynyt Empire-tyylinen kokonaisuus?

Engel solmi 1813 sopimuksen pietarilaisen tehtailijan C. R. Lomanin kanssa ja matkusti Turkuun johtamaan tämän omistaman sokeritehtaan laajennusta. Siellä hän tapasi Turun akatemian fysiikan professorin Gustav Gabriel Hällströmin, jonka kautta hän sai suunniteltavakseen akatemian tähtitornin. Vuonna 1819 valmistuneesta Vartiovuoren tähtitornista tuli Engelin ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö Suomessa.Ilmeisesti Turussa solmittujen kontaktien kautta Engelin nimi kantautui Johan Albrect Ehrenströmin korviin.Sokeritehtaan valmistuttua 1815 Engel seurasi Lohmania Pietariin, missä hän imi vaikutteita uusklassismin venäläisestä muodosta. Nämä piirustukset esiteltiin keisari Aleksanteri I:lle, ja ne saivat suopean vastaanoton keisarilta, joka oli innokas arkkitehtuurin harrastaja

Tästä syystä Aleksanteri 1 antoi rakenutti Suomen suuriruhtinaan maan pääkaupungiksi nimeämänsä Helsingin empiretyyliin.Helsingin uusklassisesta tyylistä vastasi Carl Ludvig Engel,hänet nimettiin Suomen yliarkkitehdiksi.

Hämeenlinnassa hän suunniteli mm.sairaalan, viljamakasiinin eli nykyisen taidemuseon ja lääninhallituksentalon.

kuva-historia.jpg

Hämeenlinnan viljamakasiini eli nykyinen taidemuseo.

http://www.hameenlinna.fi/ap-pics/taidemuseo/kuva-historia.jpg

 

 
Helsingin tähtitorninmäki
 
Valitsimme kuvat paljolti perustuen siihen ,että Senaatintorin ympäristö on niin merkittävä empiretyylin edustaja suomessa, ja koska Engel on suunnitellut sen, halusimme muitakin esimerkkejä hänen suomeen suunnittelemistaan rakennuksista.

torstai, 25. lokakuu 2007

Empire eli Uusklassinen arkkitehtuuri

Helsingin Tuomiokirkko

Carl Ludvig Engel (s.1778-k.1840) , Helsingin Tuomiokirkko

Engel suunnitteli useita Helsingin-Suomen uuden pääkaupungin-julkisia rakennuksia mm.koko Senaatintorin ympäristön.Suurimpana nähtävyytenä on Tuomiokirkko.Engel käytti Nikolainkirkoksikin kutsutussa rakennuksessa uusklassismille tyypillistä "antiikin ihannointia",joka näkyy mm.pylväissä ja päätykolmioissa.

Lähteet: www.panoramio.com/photo/62092.

            Suomen arkkitehtuurin ääriviivat/Riitta Nikula

uusi41.jpg

Helsingin Yliopiston päärakennus(rakennettu 1828-32) senaatintorin laidalla.Yliopiston fasadia luodessaan Engel noudatti Senaatintalon päälinjoja, Rustiikka kivijalka ja rytminen jäsentely ovat samanlaiset.Rehevät korintilaiset pilasterit ja pylväät vaihtuivat joonialaisiin, joten myös arkkitraavit(päätykolmiot) tulivat sileiksi.

Lähde: kuva; www.valtioneuvosto.fi/.../tilat/linna/fi.jsp.

           http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/Engel.html

 P4100901%20copy.jpg

Valtioneuvostontalo(linna)/Senaatintalo 1818 ,Helsinki 

Rakennus on tyypillinen uusklassisistinen empirepalatsi. Siinä on kolme kerrosta ja roomalaisuuteen viittaavilla korinttilaispylväillä varustettu ulospäin työntyvä keskirisaliitti parvekkeineen. Sivurisaliiteissa(="rakennuksen fasadin korkuinen, siitä ulkoneva osa, sijaintinsa mukaan joko keski- tai sivurisaliitti. Risaliiteilla voidaan jäsentää ja elävöittää seinäpintaa")
 on pilasterit.

Lähde: http://www.laukkanenlampola.com/isotkuvat/P4100901%20copy.jpg

             http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/linna/fi.jsp

              http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Arkkitehtuuri

 

torstai, 11. lokakuu 2007

Eliel Saarinen

Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen hajosi 1905, ja Saarinen alkoi toimia itsenäisenä arkkitehtina. Samalla hänen tyylinsä alkoi muuttua rönsyilevästä kansallisromantiikasta rationaalisempaan ja klassillisempaan suuntaan. Tämä näkyy selvästi Saarisen tunnetuimmasta työstä, Helsingin rautatieasemasta (190514).

 

974093.jpg

Joensuun kaupungintalo on Eliel Saarisen käsialaa.
Talo muistuttaa Saarisen suunnittelemia Lahden kaupungintaloa
 
 
974077.jpg
 
Second Place Entry, Tribune Tower Competition, Chicago, IL (1922)
 
Kiinnostuin Eliel Saarisesta, sillä hän on suunnitellut Helsingin Rautatieasema-rakennuksen. Rakennuksen ulkoasussa on samoja piirteitä kuin Louis Sullivanin töissä, joka oli arkkitehtini ensimmäisen tehtävän aikana. Olen mieltynyt holvikaarenmalliin ja erityisesti pyöreisiin muotoihin osana rakennuksia. Tornit rakennuksissa tekevät itse arkkitehtuurista jykevämmän ja arvokkaamman näköistä, silloin huomaa että kyseessä on valtion laitos tai muutoin tärkeä monumentti. 
 
(Katariina)

torstai, 11. lokakuu 2007

Jyrki Tasa

Arkkitehdit NRT on yhdistelmä kokemusta, ennakkoluulottomuutta ja tehokkuutta.

Ennakkoluulottomuus on näkynyt lukuisissa toimiston kilpailuvoitoissa ja arkkitehtuurin moninaisessa, mutta perustellussa muotokielessä. Ennakkoluulottomuus näkyy myös esimerkiksi tavallisuudesta poikkeavissa teknisissä ratkaisuissa, joilla päästään sekä kustannussäästöihin, että arkkitehtuuriltaan kiinnostaviin ratkaisuihin.

973827.jpg

Asuinkortteli Helsingin Katajanokalla

valmistumisvuosi 2006-2007, kutsukilpailun 1. sija

 

973829.jpg

Talo Into, Espoo 1998

Jyrki Tasa käyttää suunnittelussaan rohkeasti pyöreitä muotoja, jotka sointuvat hyvin moderniin arkkitehtuuriseen linjaan. Rakennuksien, kuten kerrostaloasumusten ulkoasu poikkeaa tavanomaisuudesta. 1970-luvulle ominainen suomalainen pelkistetty laatikkomainen rakennustyyli on muuttunut hänen luomuksissaan tyylikkyydeksi. Selkeästi esillä olevilla yksityiskohdilla, kuten erikokoisilla ikkunoilla ja leikkisillä kattorakenteilla Tasa on luonut 2000-luvulle poikkeuksellisen kaunista asuinympäristöä.

Kiinnostuin Jyrki Tasasta, koska esittelyblogin kuvamateriaali oli mielenkiintoinen ja hyvin arkkitehdin tyyliä edustava. Pidin Moby Dickin modernista linjasta ja pyöreistä muodoista niin rakennuksen sisä-, kuin ulkopinnoissa. Halusin myös tutustua arkkitehtiin, joka on saavuttanut monta ykkössijaa arkkitehtikilpailuissa.

(Katariina )