keskiviikko, 7. marraskuu 2007
itsearviointi/kommentteja kurssista
Tyylisuunnista minulle jäi päällimmäisenä mieleen aiheet joita itse työstin. Jonkinlainen käsitys minulle muodostui lähinnä keskustelujen lomassa arkkitehtuurin kokonaisuudesta (jota kurssi sisälsi.) Eri aikakausien arkkitehteihin oli mukava tutustua ryhmätehtävän muodossa, jossa valittiin kaveri, jonka arkkitehti muistutti töillään omaani. Näin itselleni muodostui kokonaisuus aikakausista ja niihin liitoksissa olevista arkkitehdeista joita oli helpompi yhdistää oikeaan tyylisuuntaan. Tutkimalla kuvaa, havainnoin itse eri tyylisuuntien tunnusomaisia piirteitä. Tästä tehtävästä pidin myös.
Katariina K.
torstai, 1. marraskuu 2007
Miksi Helsingin Senaatintorin ympärille on syntynyt Empire-tyylinen kokonaisuus?
Engel solmi 1813 sopimuksen pietarilaisen tehtailijan C. R. Lomanin kanssa ja matkusti Turkuun johtamaan tämän omistaman sokeritehtaan laajennusta. Siellä hän tapasi Turun akatemian fysiikan professorin Gustav Gabriel Hällströmin, jonka kautta hän sai suunniteltavakseen akatemian tähtitornin. Vuonna 1819 valmistuneesta Vartiovuoren tähtitornista tuli Engelin ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö Suomessa.Ilmeisesti Turussa solmittujen kontaktien kautta Engelin nimi kantautui Johan Albrect Ehrenströmin korviin.Sokeritehtaan valmistuttua 1815 Engel seurasi Lohmania Pietariin, missä hän imi vaikutteita uusklassismin venäläisestä muodosta. Nämä piirustukset esiteltiin keisari Aleksanteri I:lle, ja ne saivat suopean vastaanoton keisarilta, joka oli innokas arkkitehtuurin harrastaja
Tästä syystä Aleksanteri 1 antoi rakenutti Suomen suuriruhtinaan maan pääkaupungiksi nimeämänsä Helsingin empiretyyliin.Helsingin uusklassisesta tyylistä vastasi Carl Ludvig Engel,hänet nimettiin Suomen yliarkkitehdiksi.
Hämeenlinnassa hän suunniteli mm.sairaalan, viljamakasiinin eli nykyisen taidemuseon ja lääninhallituksentalon.
Hämeenlinnan viljamakasiini eli nykyinen taidemuseo.
http://www.hameenlinna.fi/ap-pics/taidemuseo/kuva-historia.jpg
torstai, 25. lokakuu 2007
Empire eli Uusklassinen arkkitehtuuri
Carl Ludvig Engel (s.1778-k.1840) , Helsingin Tuomiokirkko
Engel suunnitteli useita Helsingin-Suomen uuden pääkaupungin-julkisia rakennuksia mm.koko Senaatintorin ympäristön.Suurimpana nähtävyytenä on Tuomiokirkko.Engel käytti Nikolainkirkoksikin kutsutussa rakennuksessa uusklassismille tyypillistä "antiikin ihannointia",joka näkyy mm.pylväissä ja päätykolmioissa.
Lähteet: www.panoramio.com/photo/62092.
Suomen arkkitehtuurin ääriviivat/Riitta Nikula
Helsingin Yliopiston päärakennus(rakennettu 1828-32) senaatintorin laidalla.Yliopiston fasadia luodessaan Engel noudatti Senaatintalon päälinjoja, Rustiikka kivijalka ja rytminen jäsentely ovat samanlaiset.Rehevät korintilaiset pilasterit ja pylväät vaihtuivat joonialaisiin, joten myös arkkitraavit(päätykolmiot) tulivat sileiksi.
Lähde: kuva; www.valtioneuvosto.fi/.../tilat/linna/fi.jsp.
http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/Engel.html
Valtioneuvostontalo(linna)/Senaatintalo 1818 ,Helsinki
Rakennus on tyypillinen uusklassisistinen empirepalatsi. Siinä on kolme kerrosta ja roomalaisuuteen viittaavilla korinttilaispylväillä varustettu ulospäin työntyvä keskirisaliitti parvekkeineen. Sivurisaliiteissa(="rakennuksen fasadin korkuinen, siitä ulkoneva osa, sijaintinsa mukaan joko keski- tai sivurisaliitti. Risaliiteilla voidaan jäsentää ja elävöittää seinäpintaa")
on pilasterit.
Lähde: http://www.laukkanenlampola.com/isotkuvat/P4100901%20copy.jpg
http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/linna/fi.jsp
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Arkkitehtuuri
torstai, 11. lokakuu 2007
Eliel Saarinen
Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen hajosi 1905, ja Saarinen alkoi toimia itsenäisenä arkkitehtina. Samalla hänen tyylinsä alkoi muuttua rönsyilevästä kansallisromantiikasta rationaalisempaan ja klassillisempaan suuntaan. Tämä näkyy selvästi Saarisen tunnetuimmasta työstä, Helsingin rautatieasemasta (1905–14).
torstai, 11. lokakuu 2007
Jyrki Tasa
Arkkitehdit NRT on yhdistelmä kokemusta, ennakkoluulottomuutta ja tehokkuutta.
Ennakkoluulottomuus on näkynyt lukuisissa toimiston kilpailuvoitoissa ja arkkitehtuurin moninaisessa, mutta perustellussa muotokielessä. Ennakkoluulottomuus näkyy myös esimerkiksi tavallisuudesta poikkeavissa teknisissä ratkaisuissa, joilla päästään sekä kustannussäästöihin, että arkkitehtuuriltaan kiinnostaviin ratkaisuihin.
Asuinkortteli Helsingin Katajanokalla
valmistumisvuosi 2006-2007, kutsukilpailun 1. sija
Talo Into, Espoo 1998
Jyrki Tasa käyttää suunnittelussaan rohkeasti pyöreitä muotoja, jotka sointuvat hyvin moderniin arkkitehtuuriseen linjaan. Rakennuksien, kuten kerrostaloasumusten ulkoasu poikkeaa tavanomaisuudesta. 1970-luvulle ominainen suomalainen pelkistetty laatikkomainen rakennustyyli on muuttunut hänen luomuksissaan tyylikkyydeksi. Selkeästi esillä olevilla yksityiskohdilla, kuten erikokoisilla ikkunoilla ja leikkisillä kattorakenteilla Tasa on luonut 2000-luvulle poikkeuksellisen kaunista asuinympäristöä.
Kiinnostuin Jyrki Tasasta, koska esittelyblogin kuvamateriaali oli mielenkiintoinen ja hyvin arkkitehdin tyyliä edustava. Pidin Moby Dickin modernista linjasta ja pyöreistä muodoista niin rakennuksen sisä-, kuin ulkopinnoissa. Halusin myös tutustua arkkitehtiin, joka on saavuttanut monta ykkössijaa arkkitehtikilpailuissa.
(Katariina )